2. helmikuuta 2010

Suku on pahin


Heräilin n. 20 min sitten. Oli aikamoinen työ, että pystyi nukkumaan täällä melussa noin kauan. I'm the master! Tuli hyvä fiilis, kun uskaltauduin vaa'alle, joka näytti lukua ~70,8kg! Huom. NOIN. Pääsimpäs siis tammikuun tavoitteeseeni, vaikka pelkäsin pahinta! Ou jea!

Kun menin hyväntuulisena ylös, jossain vaiheessa rakas käymään tullut siskoni lohkaisi "Nii, et sä kyl ookka puntaril hetkeen käyny" ja virnisti. Viuuuuuuu, siinä meni se hyväntuulisuus. Pidän siskostani kyllä, naljailu kuuluu tapoihimme, mutta tuo kyllä osui ja upposi. Meillä on aina kilpailua painossa, vaikkakin olen aina se painavampi. Tuo naljaisu saattoi hyväntuulen viedessään luoda vähän lisää motivaatiota. Thanks, sys!

Nyt aloittelen päivää kupilla valkoista teetä ja pohdin syvällisiä asioita. Eli menenkö kauppaan hakemaan Läkeroleja vai en. Deep.

Ei kommentteja: