Tea time folks

Eilinen meni kyllä illemmalla lopullisesti mönkään, kun satuin törmäämään avonaiseen enkelipatukka -pussiin. Oh noes. Eipä siinä sitten mitään.. Sunnuntaista asti on mennyt enemmän tai vähemmän huonosti, olen sallinut itselleni ruokaa ihan liikaa ja se kostautui punnituksella. Ainoastaan 0,5kg viime perjantai aamusta. Tällä tahdilla en pääse tammikuun tavoitteeseeni, en sitten millään, joten tänään kunnon niskaperse -ote itsestä. Tänään mennään nesteillä, teellä (ilman sokeria) ja mansikkakeitolla (alle 10kcal/dl)luultavasti. Ehkä, EHKÄ jotain iltapalaa, mutta olisi tärkeätä saada tämä onnistumaan, jotta saisi taas kunnon draivin päälle.

Koulussa meni enemmän tai vähemmän tavallisesti, tein yhden tentin ja sain ihan ok pisteet ottaen huomioon sen, että en ole yhdelläkään tunnilla ollut. Ja sitten tapahtui yksi hassu juttu, kun olin menossa kouluun.. Näin yhden kivan opettajani jonkun naisystävän tms. kanssa ja hän huomasi minut ensiksi ja moikkasi tosi iloisesti. Se oli jotenkin tosi hienoa, näki opettajan "luonnossa" ja siksi toiseksi opettaja ei ollut tippaakaan vaivautunut, vaan moikkasi kuten vanha ystävä. Tuli iloiseksi itsekin.

Ja olin oikeassa, nämä ovat maratonmenkat.

Ps. Tuli mieleen, kun mm. facebookissa on sellainen ryhmä kuin, "Olen haavoja täynnä mutten vuoda verta", niin pitäisi perustaa sellainen kuin, "Vuodan verta, mutta minussa ei ole haavoja". Heh heh. Huono läppä.

?!?!?!

Tuo ahteri kuuluu kohta minulle, jos jatkan tätä rataa<3 namnam.

Tänään on ollut suoraan sanoen vitun paska päivä. Söin koulussa ja päätin syödä sitten kotonakin. Myös suklaata. Vituttaa. Särkee pää. Vuodan kuiviin. Vihaan_menkkoja. Olen järkyttävän huonolla tuulella.

Huomenna on pakko käydä vaa'alla, jotta palaisin järkiini ja unohtaisin ylimääräiset ruuat. Eipä oikeastaan sen enempää tästä päivästä, jos kertoisin tarkemmin niin luultavasti kirosanat loppuisivat kesken ennen kuin pääsisin loppuun.

Voi kilinpillu

Otsikosta voi päätellä jo jotain. Ei tämä päivä ole kuitenkaan niin penkin alle mennyt, mutta olen 100% varma, että menkat tekevät minut supernälkäiseksi. Tai sitten tämä nälkä johtuu siitä, että olen herännyt jo yhdeksältä ja tulin kotiin jo ennen 12 eikä kotona ole mitään tekemistä ja sen takia huomaa nälän paremmin. En tiedä, mutta ketuttaa kuitenkin. Olen myöskin edelleen varma, että nämä ovat maratonmenkat. Tekee mieli hieman kiroilla. Päästellä ärräpäitä ja tuulettaa päätään tästä hemmekon elämästä, olen niin saatanan sick and tired!

Ainoa päivän ilostuksen aihe on ollut pohdintani muuttamisesta. Ajattelin, että voisin täysikäisyyteni varjolla muuttaa pois joskus elokuussa. Pois tästä viheliäisestä hullujen huoneesta. En oikein pidä kodistani.. Asun uusioperheessä ja isäpuoleni on mulkvisti ja täällä saa kuunnella noiden riitoja 24/7. Eikä siinä tietenkään kaikki vaan täältä löytyy myös kolme PIENTÄ mukulaa, joten melua on kuin sirkuksessa. Ei ihme, että opiskeluni hieman tökkivät, kun pitäisi saada KESKITTYÄ lukemiseen! Äitini ei haluaisi päästää minua millään pois, varmaan sen takia, että joutuisi sitten ihan "yksin" täällä sekoamaan. Olen kyllä vakaasti päättänyt muuttaa ihan mielenterveytenikin kannalta (vaikka omatuntoani kolkuttaa jättää äitini tänne). Lähes joka sekunti haluan lähteä täältä, tämä on oikea ahdistuksen asuinpesä.

Eipä tässä oikein muuta, läski olo. Paksu, paksumpi, minä. Vittu.

Uusia tavoitteita kohti

Eli tämän hetkinen tavoitepainoni on tuo 60kg. Aikataulusta en vielä tiedä, mutta ajattelin tehdä kuukausittaisia tavoitteita. Se antaa tsemppiä jatkaa, kun jakaa pudotettavat kilot osiin ja saa onnistumisen fiiliksiä. Mitään palkintoja ei tule herumaan, koska tiedän sortuvani herkkuihin ja muihin sen semmoisiin matkan varrella. Eikä ne muutenkaan toimi porkkanana itselleni, en kuitenkaan toteuta palkintojani, vaikka tavoitteeseen pääsisinkin. Se on minulle itselleni palkinto, kun näen itseni pienenevän.

Tammikuun tavoite: -6kg elopainosta.

Tämä tavoite on asetettu hieman myöhään, mutta parempi myöhään kuin milloinkaan. 4 kiloa jo takana, joten eiköhän nuo kaksi vielä lähde. Tämä olisi niin hyvä alkutsemppi, jos onnistuisin!

Voisin samantien julkistaa helmikuun tavoitteen: Päästä alle 68kilon. Kovia tavoitteita ovat, mutta tavoittelemisen arvoisia.

Pieni tilitys tähän väliin: Ärsyttää kaveri, joka luulee itsestään liikoja. Kuvittelee menestyvänsä jossain missikisoissa, jos laihtuu (ei mikään lihava nytkään, mutta sellainen perus). Teki niin mieli sanoa, että naamalla siellä kilpaillaan, joten epäilen. Olen kauhean ilkeä, mutta oikeasti.. Voiko olla noin itserakas? Muutenkin peilailee itseään kokoajan ja on kehumassa. Eikä edes ole kaunis, korkeintaan ihan nätti, siedettävä. Huoh!

Eilinen päivä meni tasauspäiväksi, kaloreita tuli normaalia enemmän. Ei menty silti yli kulutuksen, mutta liikaa kuitenkin. Syytän menkkoja. Täytyyhän sitä jotain syyttää omasta itsekurin puutteesta. En jaksa silti murehtia tuollaista, kun kerran pysyin sentään järkevyyksissä. Söin lähinnä leipää, jogurttia jne. Ja vähän suklaata. Ärsyttää muutenkin menkat, inhottava olo kokoajan. Jostain syystä olen myös varma, että nämä kestävät tyyliin viikon tälläkertaa.. Huoh. Tahtoisin myös päästä käymään vaa'alle, mutta en kyllä mene ennen, kun nämä ovat ohitse! Pienikin plussa synkistää mieltä.

Tänään taas pienemmillä eväillä, jotta nuo kaikki kuusi kiloa saadaan selätettyä!

Another lazy weekend

Taas yksi lyhyt viikonloppu takana, mutta ei siltikään yhtään rentoutuneempi olo. Kivaa silti oli, syömiset olivat ok ja mieskin ihana. Sanoi, että alkaa tyrkyttämään suklaata mulle, jos laihdun liikaa. Se ei oikein tykkää ideasta, että laihdutan itseni edes sinne kuutenkymmeneen kiloon, kuulemma luut ovat inhottavia. Minä taas tykkään niistä, ei ole niin löllö olo, jos tuntuu edes hieman. Solisluut näkyvät minulla kohtuu hyvin jopa tässä painossa ja ne ovat ihanat.

Katsottiin myös Taken dvd:ltä ja se oli yllättävän hyvä! Kauheasti teki mieli napostella siinä samalla.. Totuttu tapa. Tuosta syömisestä tulikin mieleeni.. Meidän 3. vuosipäivä olisi seuraavassa kuussa ja meidän pitäisi mennä ravintolaan. Luultavasti vielä kiinalaiseen, joten rasvaista ruokaa luvassa.. Pelottaa hieman. Minulle tuollaiset "pakkosyömis" -päivät voivat laukaista ahmimisen, joka tosiaan jatkuu sitten hieman kauemmin kuin sen päivän.. Täytyy yrittää keksiä keino välttyä siltä mahdolliselta ahmimistarpeelta.

Sopivasti alkoi myös naistenpäivät, kun olin viettämässä viikonloppua. Nyt ei sitten tarvitse käydä vaa'alla turvonneena. Huh. Minulla oli vaikka kuinka paljon kirjoitettavaa mielessä, mutta nyt ei vaan luista ajatus yhtään.

Toivottavasti teillä oli mukava viikonloppu!

73!

Wuhuu, 73kg! En malta odottaa, että näen taas kutosella alkavia lukuja!!!

Ja tänään viikonlopun viettoon! Hyvää viikonloppua kaikille!! See ya.

3-

Tänään on ollut kiva päivä lukuunottamatta kännykän kotiin unohtumista kouluun lähtiessä sekä sitä tosi asiaa, että jännitin 8.00-12.30 esitelmääni niin paljon ettei yrjöäminen ollut kaukana. Mutta tittidiiii, sain esitelmästäni 3- (amiksen arvosanat 1-3)!!! Ei se minusta nyt niiiiin hyvin mennyt, mutta sain armoa, koska ope tykkää minusta ja jännitin niin paljon. Kuitenkin, olen todella tyytyväinen, että se on nyt ohi. Yksi asia vähemmän stressattava. (Siihenkin olen aika tyytyväinen, että tein 3- arvoisen esitelmän puolessa päivässä ;) )

Huomenna on tooooodella tylsä päivä, menen vain tunniksi kouluun ja sekin vasta 14. Kai voisi käydä samantien palauttamassa nuo esitelmäkirjat ja ehkä ottaa myöskin tilalle jtn hyvää luettavaa? Odotan ihan himona viikonloppua.. Pääsee kullan kainaloon nukkumaan ja kaikkea ihanaa <3 Minulle on muodostunut ihan ongelma yksinnukkumisesta.. En vain saa silloin unta ja pyörin hirveästi. Kestää monta tuntia ennen kuin nukahtaa.

Ja the main thing, syömiset ovat menneet mallikkaasti! Meinaan taas perjantaina käydä vaa'alla, jotta en vahingossakaan lipsahtaisi viikonloppuna suuriin mässäyksiin. Täytyy pitää itsensä maanpinnalla nääs. Olen nyt mennyt kohtuu pienillä kaloreilla ja ajattelin, että saan perjantaina jotain hyvää syödä (kohtuullisesti, tyyliin pätkis). Olen miettinyt kuumeisesti mitä tahtoisin ostaa, mutta enpä tiedä.. Katsoo nyt mitä vaaka sanoo perjantai aamuna, voi nimittäin olla ettei sen luvun näkemisen jälkeen paljoa tee mieli mässätä yhtään mitään.

We'll see..

New monday

Jep, tuntuu ihan maanantailta vieläkin. Herääminen oli vaikeaa, koska tiesin meneväni vain yhdelle tunnille. Raahauduttuani koululle, otettiin nimet ja päästiin pois.. Ei olisi kannattanut raahautua. Sen jälkeen kirjastolle etsimään HUOMISEEN tekemättömään esitelmään aineistoa ja onneksi löysinkin jotain käyttökelpoista. Siihen lisäksi parit wikipedian tiedot, niin johan on mahtava PowerPoint -esitelmä kasassa!

Tuo esitelmän pito jännittää ihan järkyttävästi. Olen ensimmäinen (meidän luokalta tulee silti ehkä joku 4 esitelmää, muut eivät jaksa vaivautua.. noh, eipähän pääse kurssilta läpi.) ja olen ihan paniikissa! Ope antoi ohjeita ja se pitäisi pitää "seminaari" -tyylisesti, enkä osaa tai halua. Vihaan esiintyä edessä.

Oli sentään jotain hyötyä tuosta koulu- ja kirjastoreissusta, matkan varrella on pieni kauppa, josta hain läkeroleja pahintaan napostelun tarpeeseen.

Asiasta kukkaruukkuun, olen lähiaikoina huomannut paremmin yhden erittäin huonon piirteen itsessäni.. kateuden. Olen sairaalloisen kateellinen laihoille. Eikä edes tarvitse olla kauhean laiha, vaan vähänkin minua laihempi. Tahtoisin niin näyttää, että minäkin pystyn olemaan laiha! Pystyisin pukeutumaan melkein mihin vain ilman, että tarvitsisi miettiä näkyykö makkarat tai miltä näyttää istuessa jne. Tahdon mieltä hiveleviä katseita miehiltä, ja kateellisia mulkoiluja naisilta. Ja vihaan tuota itsessäni. Miksi, miksi ihmeessä tahdon?

Olen kateellinen ja ilkeä attention whore. Jos sekin lähtisi pois minusta kilojen mukana (or not)?

I hate mondays

Koko päivä on mennyt melko sekalaisissa merkeissä.. En osaa sanoa, mitä tunnen. Olen toisaalta raivoissani, tekisi mieli heitellä tavaroita, toisaalta haluaisin itkeä ja mennä nukkumaan ja toisaalta, en oikeastaan edes tunne mitään. Tyhjä olo. Koulujutut stressaa. Tänäänkin tuli miljoona juttua, mitkä täytyvät tehdä tiettyyn aikaan mennessä.. I hate H-A-T-E school.

Pois noin synkistä jutuista, kävin koulun jälkeen kaverin kanssa kaupoissa ja sitten, kun kaveri lähti, menin käymään ruokakaupassa. Harhailin ympäriinsä pelokas ilme kasvoillani ja haalein ostoskoriin turvaruokia. En tiedä, tunsin kokoajan olevani eksyksissä, vaikka olikin tuttu kauppa. Ottaa vaan päähän, kun jonot olivat niin v*tun pitkät, että en päässyt sitten hakemaan sieltä ihmisten välistä Läkeroleja.. Noh, ollaan sitten ilman.

Tosiaan, aamulla kävin vaa'alla ja viisari nousi "enään" 74kiloon saakka. Kaikki turvotukset ja nesteet ovat siis poistuneet keskuudestamme. Vaikka vaaka näytti 3kiloa viime tulokseen verrattuna, en edes ollut iloinen. Olen nähnyt niin monta kertaa nämä samat luvut, että en osaa enää iloita niistä. Jonain päivänä, kun paino näyttää alle 68kg, niin riemu repeää. Oi, se vasta olisikin jotain! Tällä(kin) kertaa tosiaan tuntuu siltä, että sinne asti voisi ehkä päästäkin. Ei sinne nyt mahdotonta matkaa ole, 6 kiloa ja sitten saan taas iloita. Kuulostaapa masentavalta..

Sattuu maha, söin 400g kukkakaalia raakana. Örh.

Lazy weekend

Viikonlopun raportti! Kaikki meni odotusten mukaisesti ja pitäydyin kaalikeitossa ja hapankorpuissa. Tänään kuitenkin keitto haisi oudolta, joten heitin loput pakon edessä menemään.. too bad. Ja jottei tämä laihdutus menisi ihan liian helpoksi, rakas äitiliini oli kiikuttanut huoneeseeni 2 enkelisuklaapatukka -pussia, 1 lakupussin sekä yhden dark after eight -boksin. Nice, saivat paikan muiden jäljellä olevien joulusuklaiden luota laatikoistani. Voin sanoa, että tulee olemaan vaikeata vastustaa varsinkin noita enkelipatukoita heikkoina hetkinä.

Painosta ei haisuakaan.. enkä edes halua tällähetkellä tietää. Minua on yksikertaisesti liikaa ja se tieto riittää minulle hyvin. Ainakin hetken aikaa.

Nyt jatkuu lazy sunday blogeissa surffaillen ja mahdollisesti myöhemmin sinkkuelämää -jaksoihin uppoutuen! :) (tietysti ilman herkkuja!)