Better day than yesterday

Tänään kaikki on taas toisin, hyvä fiilis ollut eikä mitään aamukärttyisyyttä pahempaa. Uskon sen johtuvan siitä, että sain nukuttua yöllä (vaikka näinkin painajaisen).

En ole syönyt mitään, 0,33 battery stripped mennyt ja juuri korkkasin pepsimaxin. Ei ole edes oikeasti yhtään nälkä! Varmaan johtuu siitä, että eilen tosiaan vedin Napolitan -pataa ihan liikaa (jäljelle jäi koko padasta jtn 3dl, et siitä voi päätellä..)En oikeastaan tiedä, mikä sai minut tekemään noin. Tuli vain kauhea himo syödä, syödä ja syödä, enkä sitten estänyt itseäni. Nooh, tulipahan koettua tuokin. En oikeasti harrasta usein mitään himomässäys -päiviä, jolloin lähtisi ihan_täysin lapasesta, mutta tuo oli kyllä sellainen. Ei mikään järki laita ihmistä syömään jtn 7 näkkäriä voilla ja sen jälkeen niin hitosti napolitan -pataa! Maha olikin sen jälkeä oikeasti aivan halkeamispisteessä ja teki pahaakin olla niin täynnä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis jne. :D

Tuosta painajaisesta sen verran, että olikin harvinainen painajainen, sillä siinä Herra X löysi toisen naisen ja jätti minut lopuksi. Koskaan en hänestä ole nähnyt tälläistä unta, missä hän puhui minulle erittäin hirveitä asioita(varsinkin, kun jätti minut)ja kihnasi toisen naisen kimpussa. Muistan myös, että hakkasin kyseistä ämmää ihan kunnolla, kun vokotteli miestäni. Varmaan juontaa juurensa siitä, kun eilen ajattelin ohimennen mitä tekisinkään ilman häntä.


Voisin paljastaa Herra X:stä ja suhteestamme pari asiaa. Kaikkein shokeeraavin asia ensiksi, olen häntä 12 vuotta nuorempi ja kuten tiedämme, olen vähän alle 18v. En pidä itse tuota minään isona asiana, koska miehet eivät koskaan aikuistu (=tämä ollaan niin nähty) eikä hän odota minulta liikoja, kuten painostaisi tekemään mukuloita tms, vaikka onhan hän itse jo siinä iässä, missä yleensä (=inhoan yhteiskunnan standardeja) sellaisia tehdään. Olemme seurustelleet 2,5v ja ylä- ja alamäkiä on ollut. Lähinnä minä olen "hieman" törttöillyt. Älkääkä pliis tulko sanomaan, että "OMG, KUINKA VANHA JÄTKÄ", minä kyllä ymmärrän ikäeromme erittäin hyvin ja sille nyt ei voi mitään. Minä rakastan häntä ja sillä sipuli.

Otin muuten oikeudekseni olla menemättä huomenna sille yhdelle vaivaiselle aamutunnille ja pidentämään viikonloppuni 3 -päiväiseksi, joten AH, viikonloppu alkoi<3

Because you're worth it

Eli loppuviikko kunnon syömättömyyttä, koska tänään vedin överiksi, tyhmätyhmätyhmä minä!


TORSTAI
• EI MTN KIINTEÄTÄ, vesi/pepsimax & battery stripped(rajoitetusti)(alle 100kcal)

PERJANTAI
• MAX 200kcal!


LAUANTAI
• EI MTN KIINTEÄTÄ, vesi/pepsimax & battery stripped(rajoitetusti)(alle 100kcal)


SUNNUNTAI
• MAX 200kcal!


Jos, ei vaan KUN noudatan tätä orjallisesti laskennallisesti painoni tästä överipäivästä huolimatta laskisi n. 1,4kg!

Nothing to say

Taas on ollut oikeasti ihan hirveä päivä. Viime yönä en saanut mitenkään unta ja pyörein vaan sängyssä tuskastuneena. Ei ollut nälkä, mutta heikotti kauheasti ja tunsin itseni niin heikoksi, mikä vaikeutti jostain syystä nukkumista. Siinä puoli kahden maissa kai nukahdin ja herätys seitsemältä, jee. Aivan nukuksissa ja vieläkin heikottaen pakotin itseni kouluun ja lähestulkoon nukuin pystyyn fysiikan tunnilla. Oli pakko mennä syömään, niin heikko olo oli. En nyt mitään jätti-isoa annosta ruokaa vetänyt, mutta liikaa kumminkin. Nuo lähes syömättömyys -päivät ei vissiin ole tehty meikäläiselle. Tulipahan jälkeenpäin mieleen, että olisin välttynyt syömästä kouluruokaa jos olisin ennen kouluun lähtöä syönyt yhden 48kcal jogurtin! Arse sentään, miten voi ollakin niin aasi.

Laihdutus on muuten paljon helpompaa itsevihan kourissa. Silloin kieltää itseltään syömiset, jotta tuntisi olonsa paremmaksi ja onnistujaksi, mutta jos hippasenkin on tyytyväinen itseensä niin luisuu homma heti käsistä. Eihän sen niin kuuluisi olla? Niinhän se silti menee, ainakin minun kohdallani. Täytyy aina muistutukseksi puristella läskejäni ja ahtautua kokoa liian pieneen mekkoon tms, jotta muistan olevani oikeasti aikamoinen läski. Mulla meinaan on kohtuu vääristynyt omakuva, miellän itseni laihemmaksi mitä olen. Jännä juttu sekin, kuvista sitten tajuaa kuinka karu todellisuus oikeasti on :D



Ääh, vieläkin nukuttaa ja tahtoisin hakea battery strippedin kaupasta, mutta siinäkin on kaloreita ja en haluaisi tänään enään yhtään kaloria sisääni. Täytyy vaan juoda vettä ja ehkä pepsi maxia voisi hakea (jos jaksaa).

Ja huomenna taas kärsimys(lukio)päivä.. Sekään ei yhtään innosta. Täytyisi lukea ruotsin sanakokeeseen, mutta vihaan ruotsia. Tekisi vain mieli hautautua peiton alle ja soittaa terkkarille (taas), että olen kipeänä. Sitten ei tarvitsisi tehdä typeriä läksyjä saati sitten raahautua ihmisten ilmoille. Onneksi viikko on lähes ohi, enään huominen ja sitten perjantaina se yksi tunti ja sen jälkeen, I'M FREE!

Viikonlopusta en taaskaan tiedä miten tehdään, tuleeko Herra X tälläkertaa tänne, vai menenkö taas sinne. Saas nähdä.. luulen vähän, että minä joudun taas liikuttamaan arseani sinnepäin. Viikonloput menevät niin nopeasti aina, että tuntuu kuin sitä ei olisi ollutkaan. Ihan pyllystä. Joku saisi kyllä tuoda uudistuksena 4 -päiväisen viikonlopun!

Kouluruokamättö:
-vihersalaattia jtn 2dl?
-kinkkukiusausta 0,5-1dl
-JÄLKKÄRIKSI -.- jtn marjavaahtoa pieni köntsä

Kaloreita en tiedä, enkä luota kiloklubiin, joka sanoisi kaloreiksi jtn 320, ihan varmasti vähintään 400kcal!

Edit. päivä meni totaaaalisen penkin alle, syötynä ties mitä ja halkean. Nyt täytyy miettiä joku ruokasuunnitelma, jotta huomisesta alkaen pysyisin taas täysin ruodussa ilman tälläisiä totaalirepsahduksia. Jäätävä morkkis, vittu!

Koulu = nöyryytysten näyttämö

Oi että! Tuli niiiiin ala-aste tänään mieleen lukion psykologian tunnilla! Minulla ei ole ketään "kaveri kaveria" tuolta tunnilta ja kaikki ovat vain puoltuttuja tai täysin tuntemattomia. Tunnen oloni muutenkin pienessä luokassa ahdistuneeksi saati sitten olla siellä "yksin". Kuitenkin tämä tapahtuma oli taas jotain niin järkyttävää.. Monisteet kiersivät luokassa ja minä viimisenä saamassa niitä, vaikka istuin etupenkissä. Noh, siinä sitten odottelin, että tuleeko se nippu sieltä ikinä vai ei ja sitten ala-asteen lähes best friend kysyy "Nimi, onko sulla tää lappu jo? Samalla se ojentaa sen lapun hymyillen mulle ja siis jotenkin mä tunsin itteni niin alhaseksi ja muitten alapuolella olevaksi, kun ketään muu ei olisi tuonut sitä mulle tai edes kysynyt onko mulla sitä jo. Posket punehtuivat hiukan ja perusilme kasvoilla sanoin vain "tack". Normaalisti olisin hymyillyt takaisin ja kiittänyt kunnolla, mutta tilanteen nolous teki musta ihan patsaan ja nyt sekin hävettää. Sen jälkeen koko lopputunnin olo oli semmonen, et kaikki vaan katto mua silleen "Tommonen läski kaveriton tyyppi.. näyttääpäs se epävarmalta ja säälittävältä tossa raapustellessaan vihkoonsa täyttä schaissea." JNE.

Tuo ala-asteen lähes best friend on nykyään ihan vaan tuttu, tiet erosivat kun muutin toiseen kaupunkiin, mutta nyt taas samoilla tunneilla. Alemmuuskompleksi jo hänestäkin, aina hän on ollut se alipainoinen (!!!) ja kaikki suorastaan jumaloivat häntä, koska hän on niin iloinen ja mukava kaikille. Huoh.. ollappa samallainen. Joskus tuntuu, että olen vain katkeroitunut ikuinen läski, joka voivottelee samoja asioita vuodesta toiseen tekemättä niille mitään.



Noh, nyt teen ainakin asialle jotain, vaikka en alipainoiseksi nyt tahtoisikaan. Ärsyttää tällähetkellä myös se, että olen pienestä pitäen ollut kohtuu hyvä kirjoittamaan aineita ja kaikenlaisia matskuja, mutta blogitekstini tuntuvat aina olevan ihan sekaisin ja vaikea selkoisia. Ärsyttää, kun en vaan osaa. Tänään on ärsytyspäivä omasta huonoudesta ja läskeistä jne jne angst ANGST.

Onneksi sentään syömiset TÄHÄN SAAKKA ovat menneet hyvin (näkee nyt mitä vedän angstailun kourissani -.-):
-Läkerol dark -salmiakkipastillit (32,2kcal)
-Lämmin kuppi, suurustettu kanakeitto (85kcal)
-tee makeutusaineella (6kcal)

=123kcal(!!!) WUHUU

Tärkeä asia jäi taas käsittelemättä, nimittäin pimppilääkäri! Se oli kamalaa, mulla oli nuori naislääkäri ja terkkarikin oli jostain syystä kyyläämässä siellä ja olin ihan_paniikissa. Toimenpide sinänsä ei ole hirveä, ei sattunut tai mitään, mutta siis se toisen ihmisen edessä levittely on jotain niin traumaattista ettei tosikaan! Mun ilmeeni oli varmaan näkemisen arvoinen koko sen ajan, kun jouduin siinä olemaan, sillä niin kamalalta musta tuntui olla täysin "nähtävillä". Onneksi se on nyt ohi ja seuraavan kerran vissiin kahden vuoden päästä, huh.

Nukkumatti heitti unihiekat vääriin aukkoihin?

Ei meinaan ainakaan simmuihin lentänyt unihiekkaa. Väsyttää kyllä armottomasti, mutta en saa unta, koska veivaan päässäni yhä uudelleen ja uudelleen seuraavan jakson työssäoppimispaikan hakua. Stressaa jo valmiiksi sen haku ja muutenkin koko jakso.. En tiedä miten pärjään jossakin kaupassa..

Toinen hereillä pitäjä on aamuinen papa.. Ei tahdo! Pakko kuitenkin mennä, koska täytyy saada resepti uusittua. Pelottaa sekin jo etukäteen ihan hirveästi. Inhottaa myöskin ajatus, että se lääkäri punnitsee minut luultavasti, enkä haluaisi tietää kuinka väärässä vaakani on.

Pah, pakko yrittää vielä sitä nukkumista, että jaksaa huomenna tehdä englannin sanakokeen ja psykologian testin (mihin kumpaakaan en ole jaksanut lukea) :) Hell yeah. Ei mene kovin vahvasti, ei.

Ajatusten myllerrystä

Olen jollain asteella perfektionisti ja tahdon aina olla paras yms. Kilpailuvietti nyt kaikilla ihmisillä on, joillakin heikompi kuin muilla, mutta se kuitenkin löytyy kaikilta. Yksi iso motivaatio minulle on isosiskoni, hän on aina ollut minua laihempi ja nykyään painaa n. 63kg/167cm ja tahdon kerrankin olla häntä laihempi! Vertailen muutenkin jatkuvasti itseäni muihin ja se aiheuttaa pääni sisällä masentavia ajatuksia. Miksen minä voisi olla se, jota katsotaan kateellisena, kun näyttää niin pirun hyvältä pillifarkuissa? Miksen minä voisi olla se ketä aina saisi muut iloiseksi? En tiedä, mutta tahdon muuttua. En halua olla aina se, jota katsotaan anteeksipyytävästi, kun nälvitään lihavia ihmisiä ja sitten tajutaan minun olevan vieressä, "Siis en mä susta puhunut, et sä nyt mikään lihava ole!", no miksi sitten minulta pyydellään anteeksi? Vaikka laihdutus pitäisi pääsääntöisesti tehdä itsensä takia, minä teen muidenkin takia. Tahdon näyttää, että minäkin pystyn olemaan laiha! Tämä voi olla minulle arka paikka, koska tosiaan en muista milloin olen viimeksi ollut normaalipainoinen ja tahdon päästä vihdoin "samalle viivalle" muiden kanssa.

Laihdutuksessa huomaan aina päätyväni tilanteeseen, jossa 600kcal kuulostaa maailmanlopulta, saati sitten 1200kcal. Minunhan piti alunperin ma-pe syödä n. 1200kcal ja vain viikonloppuisin alle 500kcal, mutta nyt jo karmii ajatus 5 päivästä peräkkäin, jolloin vetäisin noin paljon kaloreita. Ei se vaan tunnu "laihdutukselta". Jollain tavalla olen riippuvainen laihdutuksesta, saan siitä aina hyvän olon, kun onnistun, mutta sitten kun edistystä ei tapahdu, jätän leikin kesken ja unohdan kokoasian niin kauaksi aikaa kunnes housut puristavat ilkeästi. Olen laihdutuskierteessä ja tahdon pois siitä! Eikä siihen auta muu kuin pitkäjaksoinen laihduttaminen ja sen jälkeinen painontarkkailu, mutta kun se tuntuu joskus niin vaikealta toteuttaa.



Punnituspäivä oli tosiaan tänään ja edistystä oli tapahtunut, -1,5kg. Paino nyt siis 70,5kg ja kauhea kiirus olisi päästä ekaan tavoitteeseeni. Siihen on vaan 1,6kg ja tahtoisin niiiiiiiin kovasti päästä siihen seuraavaksi maanantaiksi. En keksinyt mitään erityistä suunnitelmaa täksi viikoksi, yritän vaan pitää kalorit n. viidessäsadassa ja kuunnella kroppaani. Minulla on kyllä jo ongelmallinen suhde ruokaan, mutta ei mulle vaan toimi täysin perinteinen hidas laihdutus, olen liian kärsimätön. En silti vieläkään ole mikään "pro ana", vaikka syönkin kohtuu alhaisia kalorimääriä, välttelen mm. liikuntaa kuin ruttoa ja rakastan hyvää ruokaa (mikä tekee joskus laihdutuksesta tuskaa). Tahdon vain aluksi nopeasti tuloksia, jotta jaksaisin vääntää niitä kiloja myöhemmin pois enkä luovuttaisi heti alkuun.

Pakko kyllä tehdä tunnustus tähän lopuksi.. sorruin eilen taas ottamaan punnituspäivän peloissani laksoja.. Lupaan olla ottamatta niitä enään, ei tuo ole tervettä.

Ruokailut:
-koulussa n. 20 maissinjyvää salaatista (27kcal)
-4 dl sokeroimatonta mustikkakeittoa (32kcal)
-3 kunto -näkkäriä, 2 ilman mitään, yksi mätitahnalla (147kcal)
-vitalinea 0%+ mansikka jogurtti (48kcal)
-rainbow kasvissosekeitto (120kcal)
-2 kpl mantelia (12kcal)

=386kcal

Haha, sain muuten tänään viestin äidiltäni.. Rapujuhlat ovat siirretty ei täksi lauantaiksi, vaan sitä seuraavaksi :D Huh huh, mitä säätämistä!

Kotiuduttu pääasemalle

Viikonloppu meni mukavasti laiskotellen ja suunnitelmien mukaisesti.

Perjantai:
-2 Rekorderlig mustikka-sitruuna light siideriä (290kcal)
-2 Danone vitalinea 0%+ mansikka jogurttia (96kcal)
-1 prk tonnikalaa öljyssä (280kcal)
-1 pkt läkerol salmiakkipastilleja (25,3kcal)
-1 pss IFA lakritsoja (40kcal)
-8kpl riisimaissikakkuja (200kcal)

=931,3kcal

Tulin muuten noista kahdesta siideristä ihan känniin :D Kauhea sammallus ja känniääni noin vähästä.. tulee ainakin halvaksi. En muuten olisi syönyt tuota tonnikalaakaan, mutta tuli kauhea "känninälkä". Laskuhumalan nukuin pois, alkoi väsyttää.. :D Noloa, yes I know.

Lauantai menikin jo kevyemmissä merkeissä:
-Danone vitalinea 0%+ mansikka jogurtti (48kcal)
-1 tlk ananasrenkaita (77kcal)
-3 dl sokeroimatonta mustikkakeittoa (24kcal)
-7 kpl riisimaissikakkuja (175kcal)
-1 pkt läkerol salmiakkipastilleja (25,3kcal)
-1 pss IFA lakritsoja (40kcal)

=389,3kcal

Ihan jees päivä, kalorit pysyivät aisoissa ja katteltiin leffoja :P

Sain harmikseni soiton äidiltäni, (muuttavatkin kotiin vasta seuraavana lauantaina/sunnuntaina), joka kertoi että rapujuhlat pidetään sittenkin, niitä vietetään seuraavana perjantaina.. Ärsyttää ihan huolella, mutta en aio siellä ainakaan juoda, korkeintaa yhden siiderin tai kaksi ja syön vain todella kevyesti samalla yrittäen olla mahdollisimman normaali ettei ala taas kyselyt laihdutuksestani.



Sain siis yhden armoviikon lisää tähän epänormaaliin laihdutukseeni, mutta en tiedä mitä sillä tekisin.. Kaalikeiton ystävänäkin minulla meni jo maku siihen, eli ei ainakaan toista kaalikeittoviikkoa peräkkäin enkä kyllä millekään nestepaastollekaan rupea.. Tätä täytyy tänään miettiä jos keksisi jonkun extra hyvän idean toteutettavaksi.

Vielä pääasiaa, eli hiusjuttuja. Kävin silloin perjantaina vakiokampaajallani kysymässä mitä v*ttua tämän kuontalon kanssa voi tehdä ja kuulemma vaaleata tästä ei saa vihertävyyden takia millään (ei johdu vesijohtoveden kuparista tms, entisestä väristä peräisin). Muhittelen nyt päässä tälläistä lämmintä vaahtosuoraväriä jos helpottaisi tilannetta, mutta jos ei, ostin varalle 5 -asteisen lämpimän ruskean, jonka on ainakin PAKKO tehota.

Tänään taas alle 500kcal päivä:
-2 Danone vitalinea 0%+ mansikka jogurttia (96kcal)
-2 kunto -näkkäriä, toinen mätitahnalla, toinen ilman mtn (123kcal)
-3 dl sokeroimatonta mustikkakeittoa (24kcal)
-1 keitetty kananmuna (78kcal)
-2 mantelia (12kcal)
-elovena hetki pussipuuro veteen (120kcal)

=453kcal

Näpistelijä

Mulla on kummallinen ongelma.. Mä saan hälytyslaitteet soimaan! :D Mikään liike ei vielä ole löytänyt hälytysten syytä, olen kävellyt laitteiden läpi ilman laukkua, laukun kanssa, pelkkä laukku tyhjänä.. eikä löydy mitään. Ainakaan minä en yksin piippaa, laukku piippaa tavaroilla, tyhjänä laukku ei piippaa ja sisältö kaupan paperikassissa ei piippaa. Niiiiiin outoa ja niin turhauttavaa. Kävin äskön ostamassa kanilleni heiniä ja kuinka yllättäen, taas soivat hälyt (olin menossa vasta kauppaan sisäänkin). Tämä oli jo öööh.. ainakin kuudes kerta tässä kahden kuukauden aikana. Epäilen, että se on kassini, jonka ostin juuri ennen koulujen alkua, muuta en keksi.. Eikä siitä penteleen kassista kyllä löydy mitään vahingossa jääneitä hälytysjuttujakaan.

Tänään tosiaan pari siideriä ja jotain normiruokaa kohtuudella, tuskin ainakaan kituuttelen. Viikonloppua en ole vielä miettinyt.. Kai sillä 500kcal mennään taas. Menen Herra X:lle koko viikolopuksi, etten voi tänne ainakaan päivitellä mitään.. täytyy muistaa kirjoittaa syömiset paperille, että voin sitten laittaa ne tänne ylös, kun tulen.

Täytyy vielä käydä hätyyttelemässä vakiokampaajaani ja pakata, sitten nokka kohti kunnon löhöämisviikonloppua! (Pakko yrittää rentoutua, mulla on seuraavana tiistaina !!! papa -kokeen otto! Vihaan_vihaan_vihaan gynellä käymistä ja jännitän sitä aina etukäteen vähintään kaksi viikkoa :S)

Yrittäkää tekin pitää hauska ja rentouttava viikonloppu, because you're worth it ;)!

Läskipäivä

Tuntuu ihan, että kokopäivä olisi mennyt pieleen, koska söin koulussa hernekeittoa lautasellisen ja jälkkäriksi pannukakkua hillolla. Eihän se kyllä suunnitelmissa ollut, mutta alkoi kaalikeitto tökkimään jaja.. no can do, I failed! Mitäpä tuosta enempää meuhkaamaan, tämä loppupäivä sitten mennään varmaan pepsimax/vesi linjalla, sen verta ottaa aivoon toi.

Lauantain rapujuhlat peruuntuivat (onneksi) eli ei sielläkään tarvitse mitään mässytellä. Juhlat ovat aina hankalia, kun laihduttaa sillä ei halua kaikille selostaa, että laihduttaa jne.. Huomenna ajattelin kyllä ostaa pari Rekorderligin mustikka-sitruuna light siideriä ja nautiskella niistä hartaasti katsellen samalla sinkkuelämää jaksoja (Poikaystävä osti viime jouluna lahjaksi kaikki kaudet 1-6 siinä kenkäboxissa! Nams!) :)

Huomenna vain yksi tunti tosiaan koulua ja sitten alkaa viikonloppu.. en ole vielä varma menenkö poikaystävälle viikonlopuksi vai tuleeko hän tänne.. mikäli menen sinne niin en päivitä, kun vasta sunnuntaina. Haluan pitää blogin salassa häneltä, kuten myös perheeltäni ja ystäviltäni. Tämä on minun salainen pakopaikkani mihin voin purkaa mietteitäni ilman tuomitsevia mielipiteitä lähimmäisiltäni. Eivät he ymmärrä näitä asioita mitä ajattelen ja mietin.

Tuosta tulikin mieleeni eräs asia.. Voiko olla loukkaavampaa, kuin tämä? Kävimme poikaystäväni kanssa keskustelua laihdutuksesta viime perjantaina ja yhtäkkiä hän sanoi, kutsutaan häntä nyt vaikka herra X:si, "Mua ei kiinnosta noi sun laihdutusjutut, et ärsyttää tommone, ko jauhat jostai tommosest mul, MUA EI VOIS VÄHEMPÄÄ KIINNOSTAA". Jäin sillee monttu auki, en todellakaan paljoa siitä puhu HÄNELLE ja siksi toiseksi kuuntelen kiltisti hänen juttujaan esmes autoista, jotta hänellä olisi mukava olla ja tunne, että mua oikeesti kiinnostaa hänen tekemisensä. Että sillai, ei oo toi tunne ainakaan molemminpuoleinen. Muutenkin poikaystävän pitäisi tukea kaikissa asioissa ja olen surullinen, ettei meillä niin ole..




Tämä kuva on ihanan havainnollinen.. Oikeanpuoleinen (!!!) on makuuni liian rehevä, mutta hyvässä suhteessa paino, kaikki tasapainossa keskenään. Keskimmäisestä pidän eniten, koska lantio on leveä ja naisellinen muttei sellaista ylimääräistä löydy. Vasemmanpuoleinen (!!!) on kanssa ihan jees, mutta tahtoisin itse näyttäväni "naisellisemmalta". Kyllähän naisessa ihan pikkuisen ainakin tarvitsee olla sellaista mistä voi ottaa kiinni, miten muuten miehet meidän vauhdissa pysyisivät ;)

Se on kyllä hyvä, kun sekoittaa näin vanhana vielä vasemman ja oikean.. Nooh, oppia ikä kaikki tai jotain.

Tylsäilyä

Tukka ei vieläkään kauhean edustava, mutta sentään jotenkuten siedettävä. Mitään erikoista ei tänään, huomenna joutuisin taas kouluun.. ei millään jaksaisi. Kuten huomaa, ajatukset eivät pysy kasassa kauhean hyvin juuri nyt. Kaalikeittokin alkaa jo tökkimään..

Muttajoo, syömisiä:
-lautasellinen kaalikeittoa
-2 kunto näkkileipää mätitahnalla
-n. puolikas pienestä kurkusta
-keitetty kananmuna
-3 porkkanaa

Ärsyttävä päänsäryn poikanen iskeytynyt takaraivoon.

Edit. Tärkeä asia jäi käsittelemättä, BB alkaa tänään! Uudet asukkaat ovat melko.. hmm.. sanotaanko, että niiiin nähtyjä, että huh huh. Seuraan silti tätä ainakin aluksi, pakkohan se on!