1. syyskuuta 2009

Koulu = nöyryytysten näyttämö


Oi että! Tuli niiiiin ala-aste tänään mieleen lukion psykologian tunnilla! Minulla ei ole ketään "kaveri kaveria" tuolta tunnilta ja kaikki ovat vain puoltuttuja tai täysin tuntemattomia. Tunnen oloni muutenkin pienessä luokassa ahdistuneeksi saati sitten olla siellä "yksin". Kuitenkin tämä tapahtuma oli taas jotain niin järkyttävää.. Monisteet kiersivät luokassa ja minä viimisenä saamassa niitä, vaikka istuin etupenkissä. Noh, siinä sitten odottelin, että tuleeko se nippu sieltä ikinä vai ei ja sitten ala-asteen lähes best friend kysyy "Nimi, onko sulla tää lappu jo? Samalla se ojentaa sen lapun hymyillen mulle ja siis jotenkin mä tunsin itteni niin alhaseksi ja muitten alapuolella olevaksi, kun ketään muu ei olisi tuonut sitä mulle tai edes kysynyt onko mulla sitä jo. Posket punehtuivat hiukan ja perusilme kasvoilla sanoin vain "tack". Normaalisti olisin hymyillyt takaisin ja kiittänyt kunnolla, mutta tilanteen nolous teki musta ihan patsaan ja nyt sekin hävettää. Sen jälkeen koko lopputunnin olo oli semmonen, et kaikki vaan katto mua silleen "Tommonen läski kaveriton tyyppi.. näyttääpäs se epävarmalta ja säälittävältä tossa raapustellessaan vihkoonsa täyttä schaissea." JNE.

Tuo ala-asteen lähes best friend on nykyään ihan vaan tuttu, tiet erosivat kun muutin toiseen kaupunkiin, mutta nyt taas samoilla tunneilla. Alemmuuskompleksi jo hänestäkin, aina hän on ollut se alipainoinen (!!!) ja kaikki suorastaan jumaloivat häntä, koska hän on niin iloinen ja mukava kaikille. Huoh.. ollappa samallainen. Joskus tuntuu, että olen vain katkeroitunut ikuinen läski, joka voivottelee samoja asioita vuodesta toiseen tekemättä niille mitään.



Noh, nyt teen ainakin asialle jotain, vaikka en alipainoiseksi nyt tahtoisikaan. Ärsyttää tällähetkellä myös se, että olen pienestä pitäen ollut kohtuu hyvä kirjoittamaan aineita ja kaikenlaisia matskuja, mutta blogitekstini tuntuvat aina olevan ihan sekaisin ja vaikea selkoisia. Ärsyttää, kun en vaan osaa. Tänään on ärsytyspäivä omasta huonoudesta ja läskeistä jne jne angst ANGST.

Onneksi sentään syömiset TÄHÄN SAAKKA ovat menneet hyvin (näkee nyt mitä vedän angstailun kourissani -.-):
-Läkerol dark -salmiakkipastillit (32,2kcal)
-Lämmin kuppi, suurustettu kanakeitto (85kcal)
-tee makeutusaineella (6kcal)

=123kcal(!!!) WUHUU

Tärkeä asia jäi taas käsittelemättä, nimittäin pimppilääkäri! Se oli kamalaa, mulla oli nuori naislääkäri ja terkkarikin oli jostain syystä kyyläämässä siellä ja olin ihan_paniikissa. Toimenpide sinänsä ei ole hirveä, ei sattunut tai mitään, mutta siis se toisen ihmisen edessä levittely on jotain niin traumaattista ettei tosikaan! Mun ilmeeni oli varmaan näkemisen arvoinen koko sen ajan, kun jouduin siinä olemaan, sillä niin kamalalta musta tuntui olla täysin "nähtävillä". Onneksi se on nyt ohi ja seuraavan kerran vissiin kahden vuoden päästä, huh.

Ei kommentteja: