13. joulukuuta 2010

Ahdistus


Maanantai tuli ja toi mukanaan iki-ihanan ahdistusmörön. Koko viime yön jo oli kamala olla, kun palelin ihan mielettömästi. Heräilin sitten siihen, että oli niin sairaan kylmä. Aamulla mittasin kuumeeni ja mittari sanoi tasan 37. Ei tuo ole vielä kuumetta, mutta halusin jäädä kotiin jonkun tekosyyn varjolla. Ahdisti niin sairaasti tuo kylmyys pihalla ja muutenkin. En vain pystynyt.

Menin sitten takaisin nukkumaan ja heräsin n. 11 aikoihin. Poikaystäväni teki aamulla selväksi sen, että saan siivota kämppää, jos kerran jään tänne lusmuilemaan. Otti kyllä vähän tuo päähän, mutta ei se siivous niin vastenmielistä ole. Varsinkin, kun hän on viimeksi siivonnut. Vuorottelua, oh jeah. Nyt on jo paikat suuripiirtein kunnossa ja alkaa odotus, että milloin sitä saisi syödä ekan kerran.

Laihdutus on pelkkää odottelua, koska sitä saisi syödä, koskahan pudotus alkaa näkymään, koska sitä ja koska tätä. Ei ihme, ettei kauhean monella riitä rahkeet siihen. Itsekin olen todella kärsimätön luonteeltani, mutta nyt olen yrittänyt lievittää sitä, niin etten käy lainkaan vaa'alla. Ne numerot ajavat minut hulluksi, jos ei tapahdu muutosta parempaan päin kokoajan. Parempi siis unohtaa se vaaka. Tosin on mulla yksi aika hullu unelma, olisi ihan sairaan siistiä seuraavan kerran vaa'alla käydessä huomata, että paino on jo edellistä alinta painoa pienempi. Siis sitä minkä tavoitin viime kerralla laihduttaessa. Ärsyttää juurikin tämä vaihe, kun joutuu pudottamaan taas niitä SAMOJA vitun kiloja kerta toisensa jälkeen. Tai tietenkään ei joutuisi, jos vaan omistaisi jonkun nimeltä itsekuri, joka estäisi tämän liiallisen käden ja suun yhteistyön.

Tavoitteita en vielä uskalla edes ajatella kirjoittavani tänne, koska ne riippuvat ihan siitä, mikä tuntuu silloin hyvältä. On vaikeaa ajatella itseään minkään painoisena (tai ainakaan kevyempänä)koska ei ole ikinä ollut sellainen. En osaa yhtään kuvitella minkälainen kroppa minulla on tämän läskikasan alla. En tiedä miltä tulen näyttämään esim. 60 kilossa.. Sitä odotellessa.

Tsemppi on kova. Tahdon pienentyä. Tahdon tulla kauniimmaksi ja haluttavammaksi (siihen tosin tarvitaan jotain muutakin). Tahdon päästä tästä yli-isosta ruumiistani eroon, yhh. Tahdon olla jotain muuta.

Ei kommentteja: